Anak-anak pengungsi Afghanistan bermain di luar tenda mereka di sebuah kamp pengungsi di pinggiran kota Lahore, Pakistan (foto: dok). Labarik refujiadu  Afghanistaun sira ne’ebe halimar hela iha tenda nia oin iha sidade Lahore, Pakistaun (foto: dok).

Bainhira Talibanu sira kontrola sira-nia rai iha tinan kotuk, ema Afganistaun rihun atus ba atus halai ba nasaun viziñu sira. Ema afghanistaun barak ne’ebé hela iha Pakistaun hasoru difikuldade tanba laiha dokumentu identidade pesoál.

ISLAMABAD, PAKISTANU — Benazir Akhtari, tinan 17 no hanorin labarik sira iha tenda iha estrada sorin iha Islamabad, Pakistaun. Labarik sira-ne’e hanesan sira rasik, la iha oportunidade barak atu hetan edukasaun formál.

“Hau hein katak ha’u mai iha Pakistaun ho esperansa, hodi hanoin katak ha’u sei kontinua ha’u-nia edukasaun iha nee. Ba fulan neen, ha’u tuku odamatan eskola ida-idak nian. La iha ema ida mak hakarak simu ha’u tanba ha’u la iha prova kartaun rejistu ka POR,” nia dehan.

Akhtari inklui husi ema Afghanistaun nain-25.000 ne’ebé halai ba Pakistan iha tinan kotuk.

Wainhira to’o iha rai nee, ema Afghanistaun sira bele simu prova, ne’ebé permite sira hela iha Pakistan tuir lei. Karta ne’e fó sai husi governu Pakistaun liu husi kooperasaun ho ajénsia ONU nian ba refujiadu ka UNHCR.

Tanba ema barak ne’ebé halo protesaun presiza kartaun nee, tempu atu hein bele dura tinan ida ka liu. Nee katak halo moris susar tebes.

Molok Talibanu foti tiha, maizumenus ema Afghanistaun nain-3.000.000 mak hela iha Pakistaun. Sira barak mak to’o iha tinan 1980, durante funu Afghanistaun nian durante tinan 10 entre Uniaun Sovietiku no Afghanistaun nia funu-na’in relijiozu sira ne’ebé naran Mujahideen. Maski ema balu ne’ebé sai nu’udar refujiadu husi tinan balu liubá la iha estatutu ofisiál nu’udar refujiadu.

Refujiadu barak ne’ebé foin to’o ona dehan katak sira hakarak muda ba rai seluk, barak liu hakarak muda ba Europa ka Amerika Norte.

Ofisial sira iha UNHCR hateten katak fó kartaun ne’e presiza tempu no esforsu. Portavos UNHCR Kaiser Khan Afridi hatete: ” Se ema mai ho númeru barak tebes, ida-ne’e sei sai difisil tebes atu halo prosesu. Ami aumenta ona ami-nia kapasidade. Maibe ami tenke halo entrevista no haree didi’ak sira, tan ne’e presiza tempu.”

Maski la iha kartaun, maibé refujiadu sira labele asesu ba nesesidade báziku sira, hanesan tratamentu ba saúde. [mf]

https://www.voaindonesia.com/a/pengungsi-afghanistan-di-pakistan-kesulitan-penuhi-kebutuhan-sehari-hari/6682613.html